Pudasjärven Metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö

Yleistä

  1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia.
    • Katso LIITE Hyvät metsästäjätavat.
  2. Kaadettavaksi anottavien hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja liikenteen vahinkomääriin.
  3. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli hirviseurueen kaikilla jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, ellei seuran säännöissä toisin määrätä.
  4. Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain seuran kesäkokouksessa ja se saatetaan kaikkien hirviseurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä.

Metsästysmaat ja yhteistoiminta

  1. Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunta tai sen erikseen valtuuttamat seuran jäsenet.
  2. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa kartastoa, joka on hirviseurueen käytössä.
    • Katso LIITE Kartta metsästysalueista
  3. Seura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan.

Kaatoluvat

  1. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa hirviseurue ja metsästyksen­johtaja.
  2. Kaatolupa-asioista seuran puolesta neuvottelevat lupa-anomuksen käsittelijän / luvan myöntäjän ja mahdollisten yhteislupakumppaneiden kanssa seuran vuosikokouksen tai johtokunnan tehtävään nimeämät jäsenet tai seurueen metsästyksenjohtaja.

Osallistumisoikeus ja seurueen muodostaminen

  1. Hirvenmetsästykseen osallistumaan oikeutettuja ovat seuran jäsenet.
  2. Seuran hirviseurue muodostetaan seuran yleisen kesäkokouksen yhteydessä.
  3. Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla seurueen muodostamiskokouksessa tai ilmoittamalla siitä metsästyksenjohtajalle elokuun loppuun mennessä.
  4. Hirviseurueen kaikki jako-osuuden muodostavat jäsenet sitoutuvat noudattamaan Riistariihen käyttö- ja hallintasääntöä.
    • Katso LIITE Riistariihen käyttö- ja hallintasääntö.
  5. Ampujana metsästykseen osallistuvalla jäsenellä tulee olla suoritettuna voimassa oleva ampumakoe.

Metsästyksen johto ja muu tehtävänjako

  1. Seuran hirvenmetsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia valitsee vuosittain hirviseurue. Hirvenmetsästyksenjohtajan tulee noudattaa metsästyslain mukaisia säännöksiä (Metsästysasetus 23§)
  2. Hirviseurueen tarvitsemat muut toimihenkilöt seurue valitsee keskuudestaan.
  3. Seurueen kokoontumisista ja niissä tehdyistä päätöksistä pidetään kirjaa metsästyksenjohtajan johdolla.
  4. Metsästyskauden tapahtumat ja havainnot kirjataan tilastointia, seuran vuosikertomusta, riistalaskentaa ja sidosryhmien tarpeita sekä seuran omaa arkistointia varten metsästyksenjohtajan johdolla.

Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytäntö

  1. Metsästyskauden aloittamisesta päätetään seurueen muodostuskokouksessa ja ajankohta tiedotetaan kokouksessa poissa olleille hirviseurueen jäsenille.
  2. Ns. yleisiä seurueen metsästyspäiviä ovat hirvenmetsästyskauden viikonvaihteet ( la - su ). Muina päivinä tapahtuvasta metsästyksestä päättää metsästyksenjohtaja.
  3. Hirvikoirien käytöstä ja käyttövuoroista sovitaan hyvissä ajoin etukäteen. Tarvittaessa metsästyksessä voidaan käyttää myös seurueen ulkopuolisia hirvikoiria ohjaajineen oman seurueen hirvikoirien lisäksi. Tulkintatilanteet ratkaisee metsästyksenjohtaja tasapuolisuutta noudattaen.

Osallistumisvelvollisuus

  1. Hirviseurueen jäsenten velvollisuudesta osallistua metsästykseen ns. yleisinä metsästyspäivinä päätetään hirviseurueen vuosittaisessa muodostuskokouksessa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia osallistumaan myös metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin.
  2. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan saaliinkäsittelyyn liittyvät toimet, välinehuolto, saaliinkäsittelypaikan puhtaanapito ja hoito, passipaikkahuolto ampumalavoineen sekä peijaiset valmisteluineen.
  3. Vapaapäiviä yleisiksi sovituista metsästyspäivistä jäsenellä on muodostumiskokouksen mukaisesti metsästyskauden aikana 2 päivää. Ylimeneviä päiviä jäsen voi korvata metsästysseurueen erikseen yhteisesti sovituilla tavoilla (esim. osallistumalla tietyllä tuntimäärällä lihanleikkaukseen, osallistumalla viikolla metsästykseen, jolloin on saatu hirvi kaadetuksi jne.).
  4. Seurueen jäsenten metsästyksestä poissaolopäiviltä, jotka ylittävät 3. kohdan kiintiön, jäsen maksaa 0 € / poissaolopäivä tai korvaa poissaolonsa järjestämällä tilalle toisen henkilön. Tuuraajan on oltava metsästysseuran jäsen tai hänen lähiomaisensa.

Ampumataito ja saaliinkäsittely

  1. Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia ampumataidon lisäksi riittävä valmius saaliin käsittelyvaiheisiin.
  2. Saaliin pistäminen ei ole tarpeen hyvän riistalaukauksen jälkeen.
  3. Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti ampumalla, taitamattomalla armonlaukauksella / -laukauksilla, epähygienialla tai muulla tavalla.
  4. Jokainen seurueen jäsen on velvollinen osallistumaan tarvittaessa saaliin käsittelyyn.

Haavoittamistilanne

  1. Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytyminen siihen ammutun laukauksen jälkeen.
  2. Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, tämän tulee:
    • ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla tilanteesta metsästyksenjohtajalle
    • merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa laukaisuhetkellä
    • merkitä tarkoin ja selvästi hirven sijainti ampumishetkellä
  3. Mikäli metsästyksenjohtaja ei ole toisin määrännyt, ampuja saa seurata hirven jälkiä, ne merkaten ja sotkematta, enintään 150 metriä. Ammutun hirven jäljille lähteminen on aina ilmoitettava metsästyksenjohtajalle ja naapuripasseille.

Kaatajamääritys

  1. Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Sellaiseksi katsotaan laukaus, joka normaalisti tappaa eläimen kahdessa tunnissa osumasta.
  2. Tulkintatilanteissa kaatajan nimeämisen tekee metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia. Mikäli metsästyksenjohtaja on itse ampunut eläintä, ratkaisun tekee järjestyksessä ensimmäinen varajohtaja.

Saaliin jako

  1. Kaadetun hirven nahka myydään sekä pää sarvineen ilman kieltä ja syötävät sisäelimet huutokaupataan seurueen jäsenille. Hirviseurueen koiranomistajan koiralle kaadetun hirven pään ja sisäelimet (maksa ja sydän) saa kuitenkin koiranomistaja.
  2. Kaadetun hirven kielen saa aina metsästyksenjohtaja
  3. Kaadetusta hirvestä toimitetaan kunnolliset paisti- ja / tai keittotarpeet sille maanomistajalle, jonka omistamalle vuokramaalle hirvi kaatui, ellei maanomistajalle ole sovittu suoritettavaksi erillistä vuokraa tms. maanvuokrasopimuksessa tai maanomistaja on hirviseurueen jäsen.
  4. Lihanjako tapahtuu seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan.

Rikkomusseuraamukset ja erimielisyydet

  1. Metsästyksenjohtaja ilmoittaa metsästyksen yhteydessä tapahtuneista metsästyslainsäädännön rikkomisista viranomaisille. Hänen velvollisuutenansa on huolehtia myös muista säädösten edellyttämistä ilmoitusvelvollisuuksista.
  2. Seuran sääntöjen, tämän metsästyssäännön, hyvien metsästystapojen tai metsästyksenjohtajan ohjeiden ja määräysten rikkomisen käsittelevät välittömästi metsästyksen johtaja(t) yhdessä.
  3. Seurueen jäsenten kesken mahdollisesti syntyvät erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajan tietoon, jonka puolestaan tulee toimia välimiehenä ja määrätä erimielisyyksille ratkaisumalli mahdollisimman nopeasti.
  4. Rikkomuksista seurueen jäsenille määrättävien seuraamusten tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Viranomaiset huolehtivat metsästyslainsäädännön rikkomusten seuraamuksista ja metsästyksenjohtaja muista sääntörikkomusten seurauksista.

Peijaiset

  1. Peijaiset on yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia. Peijaistapahtumalla edistetään ja lujitetaan seuran ja maanomistajien sekä muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa.

  2. Peijaistapahtuman järjestämiseen ja peijaisiin osallistumisvelvollisia ovat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki hirviseurueen jäsenet.

Kustannukset

  1. Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa seuran varainhoitoa ja kirjanpitoa.
  2. Hirviseurueen kulujen yhteismäärä jaetaan tasan seurueen jako-osuuksilla olevien jäsenten kesken.
  3. Hirviseurueen kulut muodostuvat mm. seuraavista menoeristä:
    • lupamaksut
    • yhteishankinnat
    • peijaiskulut
    • hirvimaiden vuokrakulut
    • riistariihen käyttökulut
    • muut kulut
  4. Mahdolliset seurueen tuotot vähennetään kulujen yhteismäärästä ennen osuuksien laskemista.
  5. Metsästysseura voi tukea erillispäätöksin hirviseuruetta esim. peijaiskulujen kattamisessa osana maanomistajille ja muille paikkakuntalaisille suuntautuvaa suhdetoimintaansa.

Yhteistoiminta

  1. Seuran mahdollisesta osallistumisesta hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan päätetään vuosittain seuran vuosikokouksessa.
  2. Yhteisluvalla metsästävien osapuolten välillä on erillinen kirjallinen yhteistoimintasopimus, jonka sisältö saatetaan seurueen jäsenten tietoon.

Metsästysvieraat

  1. Hirviseurue voi ottaa jahteihinsa metsästysvieraita. Päätöksen vieraista tekee hirviseurue.
  2. Metsästysvieraiden osalta päätökset jahtijärjestelyistä tekee hirviseurue.
  3. Vieraiden isännyydestä sekä metsästykseen ja metsästyssääntöihin perehdyttäjistä päätetään ennen vieraan metsästyksen aloittamista.
  4. Vierailta perittävistä maksuista päättää seuran vuosikokous tai seuran johtokunta tahi jommankumman valtuuttama hirviseurue.

Metsästyssäännön tuntemus

  1. Jokainen hirviseurueen jäsen ja metsästysvieras on velvollinen perehtymään vuosittain vahvistettavaan metsästyssääntöön ja noudattamaan sitä.

LIITE Hyvät metsästäjätavat

LIITE Kartta metsästysalueista

LIITE Riistariihen käyttö- ja hallintasääntö

Metsästyssäännön vuosittaiset vahvistuspäivät:

< 20.2. 2016 >

< 19.8. 2017 >

< 18.8. 2018 >

< 17.8. 2019 >

< 15.8. 2020 >

< 14.8. 2021 >

< 13.8. 2022 >

< 12.8. 2023 >

< 17.8. 2024 >

Päivitetty: